Saako tulevan vauvan sukupuoli olla pettymys?

Hei vaan.

Koko Suuomi on poikkeuksellisessa tilassa, ja en ota sen enempää kantaa tähän korona-tilanteeseen. Toivon vain kaikille voimia ja tsemppiä. Ahdistavan tilanteen keskellä haluan julkaista jotain ihanaa, siksipä tein tämän postauksen. Tulossa on siis vauva-asiaa. Lopeta lukeminen, jos vauva/perhe -aihe kyllästyttää.

Heti alkuun aion siis paljastaa esikoisemme sukupuolen. Rumpujen pärinää...



Hän on 90% todennäköisyydellä TYTTÖ. *onnellinen huokaus.

Mehän olemme Aleksin kanssa tämän tienneet jo aika pitkään, ja paljastaneet sen myös lähipiirillemme. Haluaisinkin nyt puhua sen hetken tuntemuksista, kun saimme asiasta tietää. Aloitetaanpa alusta. Silloin (eli harvoin) kun olen mielessäni pyöritellyt ajatusta vauvasta ja lapsesta (ennen tätä raskautta), olen jotenkin aina ajatellut, että saan tyttölapsen. Tai jotain sellaista, että ensimmänen lapseni olisi tyttö. Olen joskus vienyt ajatuksen niinkin pitkälle, että olen mielessäni toivonut, että ensin saan tytön ja sitten joskus vielä pojan. Yksi molempia niin sanotusti. Ja syy voi olla se, että itse olen esikoinen ja minulla on yksi ihana, rakas pikkuveli. Jotenkin ajatus siitä tuntuu luontevalta.

Kun saimme tietää viime syksynä, että olen raskaana, olemme Aleksin kanssa leikkimielisesti arvuutelleet kumpi sieltä mahdollisesti tulee. Mun äiti kysyi meiltä myös syksyllä, että kumpaa toivotte. Vastasimme yhtä aikaa "TYTTÖPOIKA". Minä sanoin tyttö ja Aleksi poika. Little did we know.

Meillä oli kuitenkin todella raskas syksy, Aleksin isä menehtyi melko äkillisesti, lisäksi vanha koiramme jouduttiin myös saattelemaan autuaammille metsästysmaille. Koko raskaus ja varsinkin lapsen sukupuoli eivät juurikaan olleet mielessämme loppuvuodesta.

Jossain vaheessa aloitin kuitenkin keräilemään puhelimeeni suosikkinimiä lapselle. Tytölle ja pojalle. Aleksikin mietti suosikkinimiään. Ja jotenkin meille, jostain syystä, selkiytyi varmemmin nimi pojalle. En tiedä miksi. Ehkä koska Aleksin syksy oli todella raskas, aloin itsekin salaa miettiä, että ehkä poikavauva toisi iloa ja valoa (vielä enemmän) Aleksinkin mieleen. Mutta toisaalta "vanha" ajatukseni pienestä tytöstä, mini-Annasta (haha), oli mielessäni.

Lopulta rakenneultramme koitti, ja hoitaja kysyi, että haluammeko selvittää sukupuolen. Ja tottakai halusimme. No vauveli oli onnistunut haarovälinsä peittämään osaksi napanuoralle, joten vastaukseksi saimme 90 % varmuuden tytöstä. Ja ensimmäinen ajatukseni oli: onkohan Aleksi kovin pettynyt? vaikka en sitä ääneen sanonut. Itse olin todella onnellinen. Vaikka toisaalta se klisee, että eipä lapsen sukupuolella ole väliä, on myös totta. Olisin varmasti ollut yhtä iloinen ja hämmentynyt kummastakin vastauksesta. Myös Aleksi on ollut häkeltyneen onnellinen pienestä tytöstä.

Tyttö meillä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme alkaneet hamstrata kaikkea vaaleanpunaista hänelle valmiiksi. Itsehän en oikeastaan tykkää vaaleanpunaisesta värinä juuri ollenkaan, varsinkin monet pinkit sävyt ällöttävät minua. Paitsi kynsilakoissa ja huulipunissa. Luulen, että menemme aika neutraalilla linjalla niin vauvahuoneen sisustuksessa kuin vaatteissa ja leluissakin. Tai sitten sekoan täysin, kun tyttö syntyy ja pukeudun itsekin päästä varpaisiin pinkkiin. Hahhaa. Voitte muistuttaa sitten tästä postauksesta. Jos kyse olisi pojasta, niin en myöskään hamstraisi vaaleansinistä, koska sekään ei ole suosikkivärini muuta kuin farkuissa ja satunnaisissa kauluspaidoissa itselläni tai Aleksilla.



Vastatakseni kuitenkin postauksen otsikon kysymykseen, mielestäni vanhemmat saavat olla pettyneitä sukupuoleen, ja sanoa sen ääneen (jos uskaltavat). Meidän kohdallamme pettymystä ei kuitenkaan ollut, hetkellinen tunteiden myräkkä ehkä. Olemme molemmat nyt miettineet yhdessä tyttövauvalle nimiä, ja olleet vain yksinkertaisesti innoissamme tulevasta ja jännittäneet millainen tyyppi sieltä kesäkuussa saapuu. Ja edelleenkin hän kulkee puheissamme sukupuolineutraalina Lolamattina. <3

Ensi kertaan, muistakaa pysyä turvassa ja huolehtia itsestänne sekä toisistanne.

xox

Anna

Kommentit